Leena Peltonen-Palotie
Akateemikko
KUKA:
Yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia tieteilijöitä. Lääkäri, professori ja akateemikko.
KOSKA:
16. kesäkuuta 1952-11. maaliskuuta 2010
TUTKIMUSALUE:
Geenitutkimus; molekyyligenetiikka, tautigeenit ja sairauksien synty
TAUSTAA:
Tieteen akateemikko, professori ja lääketieteen tohtori Leena Peltonen-Palotie oli yksi Suomen tunnetuimpia tieteentekijöitä ja maailmalla laajasti tunnettu ja arvostettu geenitutkija. Erityisenä tutkimusalueena hänellä oli molekyyligenetiikka ja tautigeenit ja sairauksien synty. Leena Peltonen-Palotie kirjoitti kansainväliset julkaisut tyttönimellään (Peltonen), muissa yhteyksissä hän käytti miehensä sukunimeä: Palotie.
Leena Palotie opiskeli lääketiedettä Oulun yliopistossa ja hänen tavoitteenaan oli ryhtyä lastenlääkäriksi. Lääkäriksi hän oli halunnut jo 10 vuotiaasta tytöstä lähtien, jolloin oli ollut huolissaan oman veljensä diabeteksestä. Lääkäriuran sijaan laboratoriotutkimus vei kuitenkin voiton, ja Leena valmistui 24 vuotiaana lääketieteen lisensiaatiksi ja hän väitteli 26 vuotiaana lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1978. Samana vuonna syntyi myös Leenan ja hänen aviomiehensä Aarnon ensimmäinen lapsi. Erityisen innostuksen Leenalle geenitutkimukseen antoi se, että hänen asuessaan Yhdysvalloissa 1970 luvun lopulla, tutkijat onnistuivat tuolloin eristämään ensimmäisen kerran ihmisen geenin. Tämä tutkimuslöydös antoi kipinän Leenan uralle.
Leena työskenteli mm. Oulun ja Helsingin yliopistoilla, Kansanterveyslaitoksella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Suomen molekyylilääketieteen instituutissa, Los Angelesin yliopistossa, Bostonissa MIT:n Broad Instituutissa, Harvardissa ja Sanger Instituutissa Cambridgessa. 37 vuotta kestäneen uransa aikana hän sai monia arvostettuja palkintoja tutkimuksestaan mm. Antoine Marfan -palkinnon, Anders Jahre -palkinnon, European van Gysel Prize for Biomedical Research -palkinnon ja pohjoismaisen Eric K. Fernström -palkinnon. Hänellä oli myös monia kunniatohtorien ja professorien arvonimiä. Eräs niistä oli tieteen akateemikko, jonka arvonimen hän sai vuonna 2009. Hän oli kolmas nainen Suomessa, joka sai kyseisen arvonimen. Leena kirjoitti yli 400 tieteellisiä artikkeleita ja 70 katsausartikkelia. Hän myös ohjasi yli 70 väitöskirjaa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hän ja hänen tutkijaryhmänsä löysivät yli 70 geeniä, jotka vaikuttavat mm. skitrofrenian, verepainetaudin, laktoosi-intoleranssin, nivelrikon ja ms-taudin syntyyn.
Leena Palotie kuoli vuonna 2010 luusyöpään. Viimeiseen asti Leena oli tutkija, hän mm. otatti kasvaimistaan näytteitä tutkimustarkoitukseen.
Katso video, jossa Leena Palotietä haastatellaan
Lähteet: