Lise Meitner

KUKA: Itävaltalainen fyysikko

TUTKIMUSALUE: ydinfysiikka ja radioaktiivisuus

MILLOIN: 17.marraskuua 1878-27. lokakuuta 1968

SUURI TUTKIMUSTULOS: Keksi fission, eli sen, että atomin ydin voi hajota pienempiin osiin ja samalla tuottaa energiaa. Nykyään fissioreaktiolla tuotetaan energiaa ydinvoimaloissa.

TAUSTAA: Lise opiskeli Wienin yliopistossa Itävallassa ja väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1905- ensimmäisenä naisena fysiikassa. Tämän jälkeen hän teki tutkimusta Saksassa Berliinin yliopistossa. Lisen kiinnostuksensa kohteena oli ydinfysiikka radioaktiivisuus, jota hän tutki 30 vuotta toisen tutkijan, kemisti Otto Hahnin kanssa Kaiser Wilhelm- insituutissa. Heidän tutkimuksensa tuloksena, vuonna 1918, löytyi ensimmäinen pitkäaikainen isotoopi radioaktiivisesta alkuaineesta protaktiniumista.

Vuonna 1929 Lisestä tuli ensimmäinen naisprofessori Saksassa. Hän joutui kuitenkin pakenemaan Saksasta Ruotsiin toisen maailman sodan aikana juutalaistaustansa vuoksi. Lise oli ensimmäinen tutkija, joka ymmärsi, että atomi voi hajota pienemmiksi atomeiksi ja samalla vapautuu energiaa (fissio reaktio). Lise ei saaut kuitenkaan keksinnöistään Nobel- palkintoa, vaan vuonna 1944 mobelin nappasi aiheesta tutkijakollega Otto Hahn. Lisen mukaan nimettiin kuitenkin alkuaine numero 109, jota kutsutaan meitneriumiksi.

Lise kuoli vuonna 1968 Englannissa, jonne hän oli muuttanut kahdeksan vuotta aikaisemmin.