Lotta Purkamo

Geologian tutkimuskeskus

Lotta Purkamo on mikrobien asiantuntija. Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen maaperän mikrobeja ja tulevaisuudessa hän haaveilee kansantajuisen kirjan kirjoittamista mikrobeista ( jotka muuten ovat varsin monipuolisia- lukekaa lisää tästä haastattelusta). Lotta haaveilee työstä Nasalla ja vapaa-aikanaan kutoo sukkia ja innostuu burleskista. Tiedettä tytöille haastatteli Lottaa.

Tiedettä tytöille: Mitä olet opiskellut?
Lotta: Sekä perus- että jatko-opintoni olen tehnyt Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Maisterin tutkintoa varten opiskelin mikrobiologian luento-ja laboratoriokurssien lisäksi kemiaa ja kasvitieteitä, mutta myös kaikenlaisia "välipalaopintoja", mm. mehiläistalouden peruskurssin, limasieniä, astrobiologiaa ja limnologiaa. Tohtorin tutkintoa varten osallistuin mm. bioinformatiikkaa, tieteen popularisointia, tieteellistä kirjoittamista ja tutkimusrahoitusta
käsitteleville kursseille.

Tiedettä tytöille: Miten yleensä päädyit opiskelemaan tätä aihetta? Missä omaa aihettasi voi Suomessa opiskella?

Lotta: Olen ollut luonnosta kiinnostunut pienestä pitäen, tykkäsin katsella lintukirjaa ja tunnistin harmaasiepon jo taaperona. Lapsena katsottiin joka viikko telkkarista Olipa kerran elämä -nimistä sarjaa, jossa oli piirretyn muodossa esitetty hienosti ihmisen biologiaa. Yläasteella ja lukiossa solubiologia kiinnosti biologian tunneilla, mutta hain lukion jälkeen opiskelemaan yliopistoon ensisijaisesti ympäristönsuojelua. Laitoin kuitenkin mikrobiologian kakkosvaihtoehdokseni. Ympäristönsuojeluun en päässyt, mutta jo ensimmäisellä mikrobiologian labrakurssilla totesin, että tämä on minun juttuni.

Mikrobiologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa sekä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ja biotieteellisessä tiedekunnassa. Myös muissa yliopistoissa järjestetään mikrobiologian opintoja, esimerkiksi Aalto-yliopistossa on tarjolla biotekniikkaa ja Turussa lääketieteellistä mikrobiologiaa.

Tiedettä tytöille: Mitä nämä aihealueet pitävät sisällään (esim. mitä aiheita tutkitaan ja miten voidaan tutkimuksia soveltaa)?

Lotta: Mikrobiologia tutkii siis mikroskooppisen pieniä eliöitä, kuten bakteereja, arkeoneja ja sieniä. Karkeasti, lääketieteellinen mikrobiologia tutkii ihmisille ja eläimille sairauksia aiheuttavia eliöitä, elintarvikemikrobiologia elintarvikkeiden valmistukseen tarvittavia tai elintarvikkeissa havaittavia mikrobeja ja ympäristömikrobiologit kaikkea muuta, kuten maaperän mikrobiogiaa, termiittien suolistobakteereja tai vaikkapa merenpohjan mustien savuttajien mikrobiyhteisöjä.

Olutta on pantu, ruokia hapatettu ja leipiä kohotettu mikrobien suosiollisella avustuksella vuosituhansia ennen kuin niitä on edes tiedetty olevan olemassa. Elintarviketeollisuus nojaa edelleen moniin mikrobiprosesseihin, kuten myös lääketeollisuus, antibiootithan ovat mikrobien kemiallisia aseita toisiaan vastaan.

Monissa teollisissa prosesseissa käytetään mikrobien tuottamia entsyymejä ja myös energiaa voidaan tuottaa mikrobien avulla. Jätevedet puhdistuvat mikrobien toimesta ja metallit saadaan liuotettua kivimurskasta valjastamalla työhön sopivat
bakteerit. Eri mikrobien tunnistaminen ja niiden fysiologian ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan kehitellä uusia tuotteita tai toimintatapoja erilaisiin bioteknisiin sovelluksiin. Mikrobien tutkiminen on tärkeää, koska ne olivat ensimmäisiä eläviä olentoja maapallolla, joista kaikki muut eliöt ovat lähteneet kehittymään, ja niitä on kaikkialla, todennäköisesti myös muualla kuin Maassa!

Tiedettä tytöille: Mistä aiheesta teit väitöskirjasi? Mikä oli väitöskirjasi "tulos"?
Lotta: Väitöskirjani kuvailee Suomen kallioperän mikrobiyhteisöjä paristasadasta metristä 2,5 kilometrin syvyyteen. Väitöskirjatyössäni selvitin millaisia mikrobiyhteisöjä eri syvyyksillä Outokummun kallioperässä on, miten ympäristötekijät vaikuttavat näiden ilmenevyyteen, kuinka paljon mikrobeja ylipäätään kallioperän ikivanhoissa pohjavesissä on ja mistä kallioperän mikrobit saavat energiansa.

Sain selville, että mikrobeja on melko vähän kallioperässä, mutta yhteisöt ovat yllättävän monimuotoisia, ja niiden koostumus vaihtelee syvyyden mukaan.Yllättävää oli myös, että hiilen sidonnasta eli alkutuotannosta vastaavat Outokummun kallioperässä pääosin heterotrofiset mikrobiryhmät kemolitoautotrofien (kemiallista energiaa käyttävien, hiilidioksidia sitovien mikrobien) sijaan. Metanogeenejä eli mikrobeja jotka tuottavat metaania löytyi, mutta vain vähän, joten Outokummun pohjavesien korkeaa metaanipitoisuutta ei voida selittää ainoastaan mikrobiologialla.

Tiedettä tytöille: Miten urapolkusi on mennyt?
Lotta: Menin suoraan lukiosta yliopistoon, opiskelin viidessä vuodessa maisteriksi, jonka jälkeen olin viitisen vuotta töissä tutkijana pienessä biotekniikkayrityksessä. Halusin kuitenkin edetä urallani ja huomasin, että VTT:lle haetaan väitöskirjatutkijaa. Minut valittiin, tein väitöskirjaa palkallisena neljä vuotta, jonka jälkeen jatkoin Koneen säätiön apurahalla vielä kaksi vuotta. Tähänastisen elämäni suurimmat saavutukset, kaksi lasta ja väitöskirja ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden sisällä:)

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi tyttöjen kannattaa innostua luonnotieteistä ja tekniikasta?
Mielestäni tyttöjen kannattaa kiinnostua matematiikasta ja luonnontieteistä, koska ne muodostavat maailmamme perustan. Kun luonnontieteellisen tutkimuksen päälle lisätään tekniikan ymmärrys, niin päästään konkreettisesti muuttamaan maailmaa paremmaksi. Itse olen luonteeltani utelias ja kokeilunhaluinen, joten tutkimuksen tekeminen on minulle luontevaa, ja saan "kiksejä" siitä, kun oivallan asioita tai keksin jonkin uuden teorian, miksi jokin asia menee niinkuin menee. Tieteen ja tekniikan maailma tarvitsee tyttöjä ja naisia, jotta vanhoja ajatusmalleja voidaan ravistella ja luoda uutta.

Tutkijana on kivaa olla kansainvälisen yhteisön jäsen ja matkustella maailmalla konferensseissa ja kokouksissa ja tavata uusia, samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat ?
Lotta: Harrastan burleskia, joka toimii erinomaisena vastapainona vakavalle tieteelliselle puurtamiselle. Itsensä ilmaisu kehollisesti, tanssin keinoin on vapauttavaa ja tuulettaa aivoja. Lisäksi teen käsitöitä, neulon villasukkia ja puuhailen lasten kanssa. Retkeilemme perheen kanssa lähialueilla ja varsinkin kesäaikaan vietämme aikaa mökillä. Lisäksi luen paljon ja sivistän itseäni käymällä ilmaisia verkkokursseja Courserassa.

Tiedettä tytöille: Mistä haaveilet?
Haaveilen matkustamisesta Irlantiin Giant's Causewaylle, Islantiin Gullfossin putouksille, Uuteen-Seelantiin, Yellowstoneen ja työpaikasta astrobiologian parissa NASAssa. Toiveeni on kehittyä tutkijana monipuoliseksi asiantuntijaksi, ja että voisin tulevaisuudessa turvata omani ja miksei muutaman muunkin lupaavan tutkijanalun toimeentulon ja työpaikan. Jossain välissä voisi kirjoittaa jonkin yleistajuisen tiedekirjan mikrobeista.