Minna Huotilaisen haastattelu

Minna Huotilaista kiinnostavat aivot. Mitä tapahtuu kun nukumme, miksi ihmiset uupuvat ja miten kone ja ihminen toimisivat yhdessä paremmin? Muun muassa näiden asioiden parissa Minna tekee tutkimusta. Tiedettä tytöille hanke haastatteli Minnaa hänen urastaan, koulutuksestaan ja vapaa-ajastaankin. 

Tiedettä tytöille: Voisitko kertoa koulutus- ja urapolustasi?

Minna: Olen alunperin opiskellut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta (nykyinen Aalto). Opiskelin akustiikkaa ja  signaalinkäsittelyä. Pääsin tekemään diplomityötä professori Risto Näätäsen tutkimusryhmään. Yritin mitata kuulomuistin toimintaa  silloisilla, melko vaikeakäyttöisillä aivotutkimuslaitteilla. Innostuin aivotutkimuksesta niin, että jäin tutkimusryhmään laboratorioinsinööriksi. Väitöskirjaani varten opiskelin myös psykologiaa ja kognitiotiedettä tekniikan lisäksi. Olen työskennellyt Suomessa yliopistoissa ja Työterveyslaitoksella sekä myös ulkomailla.

Tiedettä tytöille: Miten sinusta tuli tutkija?

Minna: Luiskahtaminen tutkijaksi tapahtui, kun luulin olevani laboratorioinsinööri, mutta olin kuitenkin oikeasti innostunut  tutkimuksen sisällöistä. Ensimmäisen oman artikkelin jälkeen paluuta ei enää ollut.

Tiedettä tytöille: Mikä on tutkimusaihealueesi nyt ja miten innostuit tästä aiheesta?

Minna: Tutkin laajasti aivotutkimuksen eri sovellusalueita työelämässä ja  oppimiseen liittyen. Minua kiinnostaa ihmisen kognitio: muisti, havaitseminen, oppiminen ja tarkkaavaisuus. Ihmisen ja koneen yhteistyö ja työn tekemisen tavat ovat uusi tutkimusalue, jossa olemme  raottamassa ovea tulevaisuuteen - uskon, että tietokoneista ja  roboteista voi tulla ihmisille oikein hyviä työkavereita, kun ne  suunnitellaan ihmisen ominaisuudet tuntien. Työssä uupumisella ja  toisaalta työn imulla ja ilolla on suuri vaikutus suoriutumiseemme,  osaamiseemme ja myös terveyteemme. Näitäkin kysymyksiä olen innostunut  tutkimaan. Aivot työskentelevät myös yöllä ja terve kognitio rakentuu hyvän yöunen varaan. Siksi aivotutkijaa kiinnostaa aina myös unenaikaiset ilmiöt.

Tiedettä tytöille: Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Aamuni alkaa vilkaisulla kalenteriin: päivän ohjelma on joskus valitettavan tarkkaan aikataulutettu, mutta välillä onneksi löytyy  väljempiäkin päiviä. Tutkimuksiin liittyvä suunnittelu ja ohjaustyö  vie paljon aikaa, mutta on parasta tutkimustyössä. Innostun, kun näen uutta dataa. Tykkään myös kertoa tutkimusten tuloksista muille. Sitä  teen koulutusten ja luentojen muodossa. Varsinaisen tutkimuksen  ympärille sijoittuu myös vähemmän motivoivia hommia kuten rahoituksen hakemiseen ja tutkimussopimusten neuvottelemiseen liittyviä tehtäviä. Vähiten miellyttäviä ovat turhat raportoinnit, mutta ilmeisesti Suomella on tähän varaa, sillä näitäkin edelleen tehdään aika paljon. Pyrin pääsemään kotiin klo 18 mennessä, mutta aina se ei onnistu.  Illalla vielä valmistelen seuraavaa päivää. Iltalukemisenani on usein erilaisia raportteja ja kannanottoja. Niistä saa hyvän unen.

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi (tyttöjen) kannattaa innostua omasta tutkimusalueestasi?

Minna: Tutkimus on moninaisuutta ja uusia näkökulmia korostavaa. Tutkimustyön kannalta erilaisuus on hyvä asia, sillä tarvitaan monenlaisia  näkemyksiä ja ajattelutapoja, jotta voidaan ratkaista suuria ongelmia.  Siksi erityisesti teknologiatutkimuksessa tytöistä ja naisista on  hyötyä. Tutkimus on ryhmätyötä ja tiimityötä - sellaisessa tytöt usein  viihtyvät ja ovat siinä myös taitavia. Ihmisen toiminnan  kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen tarvitaan ihmisestä kiinnostuneita  
tutkijoita. Aivotutkimuksella on paljon sovellusalueita, joten tällä  tutkimusalueella saatua tietoa voi siirtyä käyttämään aika  monenlaisiin ympäristöihin: oppiminen, pelit, kuluttaminen,  terveyskäyttäytyminen, luovuus ja hyvinvointi ovat esimerkkejä  alueista, joilla aivotutkimuksen tietoa tarvitaan ja käytetään.

Tiedettä tytöille: Missä omaa tutkimusaluettasi voi opiskella Suomessa?

Minna: Aivotutkijaksi haluava joutuu valitsemaan neljästä suuresta  vaihtoehdosta. Lääketieteen opiskelu antaa hyvät tiedot aivojen  rakenteesta ja ihmisen koko hermoston sähkökemiallisesta toiminnasta. Psykologian opiskelu korostaa ihmisen kognitiivisia toimintoja ja  tutkimuksen tekemisen keinoja. Tekniikan opiskelu paljastaa  aivotutkimusmenetelmien salat. Kognitiotiede on aivotutkimuksen  kannalta kokonaisvaltaisin oppiaine ja siinä pyritään laajaan  kokonaiskuvaan kaikesta edellämainitusta.

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?

Minna: Harrastan monipuolisesti bändisoittoa ja kuorolaulua: tervetuloa kuulemaan esityksiämme Kumpulan kyläjuhlilla ja kylätilassa. Tsemppaan  itseäni myös liikunnan parissa. Lisäksi rakastan kokkailua. Bravuurini  ovat perinteisen ranskalaisen keittiön täyteläiset maut, pohjoismainen keittiö ja uudet kokeilut.

Tiedettä tytöille: Mitä vielä haluat tehdä elämässäsi?

Minna: Tutkimuksen saralla haluan ymmärtää ihmisen toimintaa työssä ja  oppimisessa. Ihmisten väliset erot kiinnostavat ja haluan löytää  pohjaa yksilöllisille ratkaisuille. Haluan myös löytää uusia tapoja  saada tutkimustieto käyttöön ja tutkimustiedon käyttäjät ja  tarvitsijat mukaan tekemään ja suunnittelemaan tutkimusta yhdessä tutkijoiden kanssa.