Minna Palmroth

Tiesitkö, että Ilmatieteen laitoksella tutkitaan myös avaruussäätä? Minna Palmroth on fyysikko ja avaruustutkimuksen professori, jonka aihealuetta avaruussää juuri on. Hänen ryhmänsä kehittää maailman edelläkävijäohjelmaa avaruussään mallintamiseen. Sen avulla pystymme mahdollisesti tulevaisuudessa ennakoimaan revontulet ja aurinkomyrskyt. Vapaa-ajallaan Minna tykkää tehdä käsitöitä ja mökkeilee ja haaveilee puutarhan perustamisesta. Tiedettä tytöille haastatteli Minnaa hänen työstään ja urastaan.

 

Tiedettä tytöille: Mikä on nykyinen toimenkuvasi ja missä työskentelet?

Minna: Olen avaruustutkimuksen tutkimusprofessori ja yksikön päällikkö Ilmatieteen laitoksella. Tutkimusprofessorina koetan edistää avaruustieteitä, ja yksikön päällikkönä taas vastaan yksikköni tutkimuksen tuloksellisuudesta.

 

Tiedettä tytöille: Kerro mitä aiheita työsi käsittelee?

Minna: Suurimman osan tutkimusurastani olen tutkinut erilaisia avaruuden ilmiöitä. Samalla tavalla kuin täällä maan pinnalla vallitsee sää, niin myös avaruudessa on avaruussää, josta tutuin esimerkki on revontulet. Samoin kuin maanpäällistä säätä ennustetaan tietokonemalleilla, niin myös avaruussäätä voi yrittää ennustaa tietokonemallilla. Avaruus on kuitenkin aika paljon hankalampi tapaus! Tästä syystä avaruussääennusteet ovat vielä melko epätarkkoja. Mutta toivon, että avaruussäämallien perusteella voidaan tulevaisuudessa ennustaa, missä ja milloin revontulia näkyy.

 

Tiedettä tytöille: Minkälainen on "tyypillinen työpäiväsi"?

Minna: Yksikön päällikön työpäivään kuuluu kaikkein vahvimmin sen varmistaminen, että yksikön tutkijoilla on rahoitusta tutkimuksensa tekemiseen. Nykyään tutkimus rahoitetaan siten, että tutkijat osallistuvat rahakilpailuihin, ja se kuka kilpailun voittaa, saa jatkaa tutkimustyötään. Siispä mietin joka päivä, miten ja mistä saan yksikköni tutkijoille tutkimusrahoitusta, ja kuinka voimme voittaa rahakilpailuissa. Mutta teen myös aktiivisesti tutkimustyötä avaruussään parissa. Ryhmäni on kehittänyt maailman tarkimman avaruussäämallin nimeltä Vlasiator, jonka avulla avaruuden ilmiöitä voi tutkia paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Vlasiator on kuin tarkka kamera, jolla näkee paljon laajempia alueita kuin tavallisella kameralla. Tällä hetkellä tutkimme, miten äkkinäisesti voimistuvat revontulimyrskyt saavat alkunsa. Jos saamme sen selville, olemme ratkaisseet yhden keskeisimmistä avaruussään ilmiöistä.

 

Tiedettä tytöille: Mitä olet opiskellut? Ja miten yleensä päädyit opiskelemaan tätä aihetta? Missä omaa aihettasi voi Suomessa opiskella?

Minna: Olen avaruusfysiikkaan erikoistunut fyysikko. Lukiossa lempiaineitani olivat maantieto ja fysiikka, ja kerran oppilaanohjauksen tunnilla selasin erilaisten ammattinimikkeiden luetteloa G:n kohdalta ajatellen geologiaa ja sen sellaista. Löysin alan nimeltä geofysiikka, ja ajattelin että onpa mahtavaa, saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Geofysiikkaa saattoi opiskella Helsingin ja Oulun yliopistoissa, ja päädyin Helsinkiin geofysiikan opiskelijaksi. Kuitenkin myöhemmin vaihdoin pääaineekseni fysiikan, koska ajattelin, että fyysikolla on enemmän töitä kuin geofyysikolla.

 

Tiedettä tytöille: Kerro hieman "urapolustasi"

Minna: Toisen opiskeluvuoden kesällä hain kesätöihin Helsingin yliopiston Seismologian laitokselle ja Ilmatieteen laitokselle, ja pääsin jälkimmäiseen. Pidin tutkimustyöstä sen verran, että päätin tehdä avaruusfysiikasta Pro gradu -lopputyön. Valmistuin maisteriksi vuonna 1999, jonka jälkeen minulle tarjottiin töitä jatko-opiskelijana Ilmatieteen laitoksella. Väittelin tohtoriksi avaruussään mallintamisesta vuonna 2003. Vuonna 2005 hain ensimmäisen kerran rahoitusta omalle tutkimustyölleni, ja minusta tuli Suomen Akatemian tutkijatohtori. Vuonna 2008 minut valittiin jälleen kerran kovan kilpailun jälkeen Akatemiatutkijaksi, ja tuona vuonna sain myös yhden Euroopan arvostetuimmista tutkimusrahoista oman tiimin perustamiseen. Tuolla rahalla palkkasin tutkijoita töihin ja Vlasiatorin kehitys alkoi. Vuonna 2011 minusta tuli yksikön päällikkö, ja 2013 tutkimusprofessori.

 

Tiedettä tytöille: Miten luonnontieteiden/tekniikan taustasta on ollut hyötyä urallasi ja elämässäsi?

Minna: Kaikkein tärkeintä on ollut se, että on oppinut hahmottamaan maailmaa mitattavien suureiden kautta. Tätä taitoa ei saa yhtä hyvin mistään muualta kuin luonnontieteistä. Jos julkisuudessa esimerkiksi puhutaan vaikkapa säästötavoitteista, luonnontieteilijä miettii heti ensimmäiseksi sitä, millä tätä mitataan ja millaiset tavoitteet ovat ylipäätään mahdollisia. Tutkija taas oppii ratkaisemaan isoja ja kummallisia ongelmia, joihin ei heti löydy ratkaisua. Koska maailma on nykyään täynnä kummallisia ongelmia, luonnontieteiden tutkijankoulutuksesta olisi paljon hyötyä eri puolilla yhteiskuntaa, myös ihmistieteiden puolella. Sitten yksi hyöty on ollut siitä, että on fyysikko ja tyttö. Nimittäin suurin osa fyysikoista on poikia, ja siksi poikafyysikko ei erotu niin hyvin fyysikkojen joukosta kuin tyttöfyysikko. Tyttöfyysikot huomataan!

 

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi tyttöjen kannattaa innostua luonnotieteistä ja tekniikasta?

Minna: Luonnontieteet ja tekniikka ovat vielä melko miesvaltaisia aloja, mutta niistä maksetaan paljon paremmin kuin yleensä naisvaltaisilta aloilta. Jos ryhtyy naisvaltaiselle alalle, ei erotu muiden naisten joukosta yhtä hyvin ja saa yleensä huonompaa palkkaa kuin miesvaltaisilta aloilta. Sitten olen huomannut, että tytöt ja pojat hahmottavat asioita eri tavalla, ja siksi on tärkeää, että myös luonnontieteitä hahmotettaisiin enemmän tyttöjen tavalla. Silloin myös luonnontieteet uudistuvat ja löytyy uusia ideoita erilaisiin ongelmiin. Joskus kuulee sanottavan, että tytöt eivät muka osaa luonnontieteitä. Se on ihan pötypuhetta. Kaikessa osaamisessa on tärkeintä harjoittelu ja oma innostus.

 

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?

Minna: Koska työni on melko teoreettista, minulle on hirveän tärkeää tehdä jotakin todella käytännöllistä vapaa-ajallani. Siksi teen kaikenlaisia käsitöitä, remontoin ja mökkeilen. Liikun myös paljon luonnossa ja luen.

 

Tiedettä tytöille: Mitä vielä haaveilet tekeväsi elämässäsi?

Minna: Olen pitkään haaveillut omasta maatilasta! Olisi kiva kasvattaa kaikenlaisia kasveja.