Riitta Keiskin haastattelu

Riitta Keiski toimii aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusaiheensa liittyvät läheisesti kestävään kehitykseen ja puhtaisiin teknologioihin. Professoriliitto valitsi Keiskin Vuoden Professoriksi 2011. Tiedettä tytöille hanke haastatteli Riittaa tammikuussa 2015.

Tiedettä tytöille: Mitä tutkimusaiheesi ympäristö- ja kemiantekniikka oikein pitää sisällään?

Riitta: Ympäristö- ja kemiantekniikassa puhutaan mm. erilaisista fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä ja niiden hallinnasta. Alan tutkimuksesta saatavaa uutta tietoa käytetään hyväksi, jotta esimerkiksi teollisuuden prosesseista ja tuotteista saataisiin ympäristöystävällisempiä ja puhtaampia. Näin myös esimerkiksi autojen pakokaasukatalysattoreista saadaan tehokkaampia. Tämän alueen osaamisella on siis olennainen merkitys päästöjen - oli ne sitten liikenteestä tai teollisuudesta - hallintaan. Käytännössä päästöistä poistetaan jotain aineita, jotta päästöt ovat puhtaampia, tai sitten niitä käytetään uusien tuotteiden lähtöaineina. Esimerkiksi kasvihuonekaasuna tunnetun hiilidioksidin CO2 erotusta päästöistä ja käyttöä muiden aineiden raaka-aineena tutkitaan paljon.

 

Tiedettä tytöille: Miten innostuit tutkimuksesta?

Riitta: Minulla oli koulussa todella hyvä matematiikan opettaja, joka innosti minua ongelmanratkaisuun. Samoin lukiossa oli hyvä matematiikan opettaja. Nämä kokemukset ja taidot kannustivat minua tieteen pariin. Tuolloin jo lukiossa luonnontieteet, tekniikka ja matematiikka kiinnostivat minua. Myös lopulta yliopistossa professorini kannustus auttoi minua tälle uralle.

Toisaalta olen elänyt lapsuuteni maaseudulla noin 80 km Kokkolasta. Vanhemmistani oli hyvä, että opiskelisin ja löytäisin urani yliopistokoulutuksen kautta. Kokkolan teollisuusalue ja sen ilmassa haisevat rikkiyhdisteet herättivät kiinnostukseni teollisuutta kohtaan jo nuorena. Vanhempieni puheissa Kemiran ja Outokumun tehtaat nähtiin myönteisinä asioina, koska ne tarjosivat työpaikkoja maaseudun nuorille. Ymmärsin jo tuolloin, että teollisuudesta löytyy hyviä työllistymismahdollisuuksia myös naisille.

  

Tiedettä tytöille: Minkälaista työsi on tänä päivänä?

Riitta: Työnkuvaani kuuluu jonkin verran opetustehtäviä. Opetan mm. kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä ja reaktorisuunnittelua. Opetan myös tutkimusetiikkaa, mikä on tutkijalle ja diplomi-insinöörille tärkeä asia. Minulla on yliopistolla iso tutkimusryhmä, jossa on paljon tohtorikoulutettavia. Tutkijat tekevät ryhmässä erilaisia tieteellisiä kokeita, kirjoittavat artikkeleita ja tekevät väitöskirjojaan. Minä ohjaan tätä työtä.

Tohtorikoulutettavissani on poikkeuksellisen paljon naisia, noin 70%. Yksi syy tähän on se, että olen toiminut jo vuodesta 2001 professorina. Monet naisoppilaat ovat olleet kursseillani ja ovat vakuuttuneet siitä, että tutkijan työ on naisille hyvä ammatti. Nykyisin naisia tällä alalla on harvoin tutkimusryhmien vetäjinä ja professoreina, mutta tohtorikoulutettavien ja nuorten tohtoreiden joukossa heitä on jo paljon.

  

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi nuoren naisten kannattaa innostua tieteestä?

Riitta: Itse pohdin tätä paljon, kun lähdin tekemään väitöskirjaani, koska tuolloin alallani ei ollut paljon naistohtoreita. Tuli mieleen monia kertoja, että onko minusta tähän. Naiset helpommin pohtivat näitä asioita. Tämä työ on kuitenkin todella palkitsevaa, vaikka tutkimusmaailma onkin välillä aika raaka. Mutta sitten kun saa uusia tutkimustuloksia synnytettyä ja väitöskirjan tehtyä, on voittanut itsensä.

Tutkimusaiheena kestävä tuotanto on nyt todella tärkeä ja ajanmukainen. Tässä ammatissa ja tutkimusalueella voi tehdä niin paljon hyvää toisten eteen ja on olemassa mielenkiintoisia tutkimusaiheita, jotka tempaavat mukaansa.

Aina ajatellaan, että matemaattiset aineet ovat vaikeita ja tekniikkaa joskus myös moititaankin. Tekniikka on kuitenkin tiedettä ja tiede on oivaltamista. Omalla oivaltamisella voi löytää ihmeellisiä asioita ja asiayhteyksiä.

Tekniikka on lähellä ihmistä ja sen avulla voidaan tehdä paljon hyvää ihmiskunnalle. Mielestäni on tärkeää, että naiset saataisiin innostumaan tutkijan urasta, sillä naiset tuovat omalla tavallaan rikkautta tekniikan tiedemaailmaan.

 

Tiedettä tytöille: Kuka on mielestäsi supernainen tieteen alalla Suomessa?

Riitta: Meillä on paljon upeita naisia, jotka tekevät tiedettä. Tekniikan alueella ja luonnontieteessä naiset ovat vasta tulossa, mutta lääketiede on kulkenut naisistuneena etunenässä. Nimiä mainitakseni suomalaisia supernaisia ovat mm. Outi Krause, Helena Aksela, Päivi Törmä, Eva-Mari Aro, ja edesmennyt Leena Peltonen-Palotie.

 

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?

Riitta: Ei paljoa ehdi harrastaa, mutta tutkimuksen tekeminen on harrastus sinänsä. Nuorena harrastin kuorolaulamista, ja lukeminen on ollut minulle aina tärkeää.

 

Tiedettä tytöille: Mitä vielä haaveilet tekeväsi elämässäsi?

Riitta: Kuuden vuoden kuluttua jään eläkkeelle. Haaveilen, että tuolloin voisin viettää enemmän aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa, käydä konserteissa ja lukea enemmän.