Minna Huotilainen
Helsingin yliopisto

Minna Huotilaista kiinnostavat aivot. Mitä tapahtuu kun nukumme, miksi ihmiset uupuvat ja miten kone ja ihminen toimisivat yhdessä paremmin? Muun muassa näiden asioiden parissa Minna tekee tutkimusta. Tiedettä tytöille hanke haastatteli Minnaa hänen urastaan, koulutuksestaan ja vapaa-ajastaankin.

Tiedettä tytöille: Voisitko kertoa koulutus- ja urapolustasi?

Minna: Olen alunperin opiskellut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta (nykyinen Aalto). Opiskelin akustiikkaa ja signaalinkäsittelyä. Pääsin tekemään diplomityötä professori Risto Näätäsen tutkimusryhmään. Yritin mitata kuulomuistin toimintaa silloisilla, melko vaikeakäyttöisillä aivotutkimuslaitteilla. Innostuin aivotutkimuksesta niin, että jäin tutkimusryhmään laboratorioinsinööriksi. Väitöskirjaani varten opiskelin myös psykologiaa ja kognitiotiedettä tekniikan lisäksi. Olen työskennellyt Suomessa yliopistoissa ja Työterveyslaitoksella sekä myös ulkomailla.

Tiedettä tytöille: Miten sinusta tuli tutkija?

Minna: Luiskahtaminen tutkijaksi tapahtui, kun luulin olevani laboratorioinsinööri, mutta olin kuitenkin oikeasti innostunut tutkimuksen sisällöistä. Ensimmäisen oman artikkelin jälkeen paluuta ei enää ollut.

Tiedettä tytöille: Mikä on tutkimusaihealueesi nyt ja miten innostuit tästä aiheesta?

Minna: Tutkin laajasti aivotutkimuksen eri sovellusalueita työelämässä ja oppimiseen liittyen. Minua kiinnostaa ihmisen kognitio: muisti, havaitseminen, oppiminen ja tarkkaavaisuus. Ihmisen ja koneen yhteistyö ja työn tekemisen tavat ovat uusi tutkimusalue, jossa olemme raottamassa ovea tulevaisuuteen - uskon, että tietokoneista ja roboteista voi tulla ihmisille oikein hyviä työkavereita, kun ne suunnitellaan ihmisen ominaisuudet tuntien. Työssä uupumisella ja toisaalta työn imulla ja ilolla on suuri vaikutus suoriutumiseemme, osaamiseemme ja myös terveyteemme. Näitäkin kysymyksiä olen innostunut tutkimaan. Aivot työskentelevät myös yöllä ja terve kognitio rakentuu hyvän yöunen varaan. Siksi aivotutkijaa kiinnostaa aina myös unenaikaiset ilmiöt.

Tiedettä tytöille: Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Aamuni alkaa vilkaisulla kalenteriin: päivän ohjelma on joskus valitettavan tarkkaan aikataulutettu, mutta välillä onneksi löytyy väljempiäkin päiviä. Tutkimuksiin liittyvä suunnittelu ja ohjaustyö vie paljon aikaa, mutta on parasta tutkimustyössä. Innostun, kun näen uutta dataa. Tykkään myös kertoa tutkimusten tuloksista muille. Sitä teen koulutusten ja luentojen muodossa. Varsinaisen tutkimuksen ympärille sijoittuu myös vähemmän motivoivia hommia kuten rahoituksen hakemiseen ja tutkimussopimusten neuvottelemiseen liittyviä tehtäviä. Vähiten miellyttäviä ovat turhat raportoinnit, mutta ilmeisesti Suomella on tähän varaa, sillä näitäkin edelleen tehdään aika paljon. Pyrin pääsemään kotiin klo 18 mennessä, mutta aina se ei onnistu. Illalla vielä valmistelen seuraavaa päivää. Iltalukemisenani on usein erilaisia raportteja ja kannanottoja. Niistä saa hyvän unen.

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi (tyttöjen) kannattaa innostua omasta tutkimusalueestasi?

Minna: Tutkimus on moninaisuutta ja uusia näkökulmia korostavaa. Tutkimustyön kannalta erilaisuus on hyvä asia, sillä tarvitaan monenlaisia näkemyksiä ja ajattelutapoja, jotta voidaan ratkaista suuria ongelmia. Siksi erityisesti teknologiatutkimuksessa tytöistä ja naisista on hyötyä. Tutkimus on ryhmätyötä ja tiimityötä - sellaisessa tytöt usein viihtyvät ja ovat siinä myös taitavia. Ihmisen toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen tarvitaan ihmisestä kiinnostuneita
tutkijoita. Aivotutkimuksella on paljon sovellusalueita, joten tällä tutkimusalueella saatua tietoa voi siirtyä käyttämään aika monenlaisiin ympäristöihin: oppiminen, pelit, kuluttaminen, terveyskäyttäytyminen, luovuus ja hyvinvointi ovat esimerkkejä alueista, joilla aivotutkimuksen tietoa tarvitaan ja käytetään.

Tiedettä tytöille: Missä omaa tutkimusaluettasi voi opiskella Suomessa?

Minna: Aivotutkijaksi haluava joutuu valitsemaan neljästä suuresta vaihtoehdosta. Lääketieteen opiskelu antaa hyvät tiedot aivojen rakenteesta ja ihmisen koko hermoston sähkökemiallisesta toiminnasta. Psykologian opiskelu korostaa ihmisen kognitiivisia toimintoja ja tutkimuksen tekemisen keinoja. Tekniikan opiskelu paljastaa aivotutkimusmenetelmien salat. Kognitiotiede on aivotutkimuksen kannalta kokonaisvaltaisin oppiaine ja siinä pyritään laajaan kokonaiskuvaan kaikesta edellämainitusta.

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?

Minna: Harrastan monipuolisesti bändisoittoa ja kuorolaulua: tervetuloa kuulemaan esityksiämme Kumpulan kyläjuhlilla ja kylätilassa. Tsemppaan itseäni myös liikunnan parissa. Lisäksi rakastan kokkailua. Bravuurini ovat perinteisen ranskalaisen keittiön täyteläiset maut, pohjoismainen keittiö ja uudet kokeilut.

Tiedettä tytöille: Mitä vielä haluat tehdä elämässäsi?

Minna: Tutkimuksen saralla haluan ymmärtää ihmisen toimintaa työssä ja oppimisessa. Ihmisten väliset erot kiinnostavat ja haluan löytää pohjaa yksilöllisille ratkaisuille. Haluan myös löytää uusia tapoja saada tutkimustieto käyttöön ja tutkimustiedon käyttäjät ja tarvitsijat mukaan tekemään ja suunnittelemaan tutkimusta yhdessä tutkijoiden kanssa.