Barbara McClintock

Sytogenetiikan uranuurtaja

KUKA: amerikkalainen tutkija ja genetiikan asiantuntija

KOSKA: kesäkuu 16. 1902- syyskuu 2. 1992

SUURIN TUTKIMUSLÖYTÖ: löysi ilmiön, että geenit voivat vaihtaa paikkaa (transposable genes) ja huomasi, että organismin genomi ei ole staattinen vaan muuttuva.

PALKINNOT: 1983 Nobelin lääketieteen palkinto ja lukuisia muita palkintoja

ELÄMÄ:

Barbara McClintock syntyi vuonna 1902 Hartfordissa (Connecticut) Yhdysvalloissa. Hänen isänsä oli armeijan lääkäri ja äiti pianon soiton opettaja. Barbara on liikunnallisesti aktiivinen lapsi ja hänellä oli valtava tiedonjano. Hän päätti lähteä opiskelemaan, vaikka tuohon aikaan naisen paikka oli lähinnä aviomiehen rinnalla. Barbara menikin opiskelemaan Cornellin yliopistoon vuonna 1918.

Barbara osallistui ensimmäisen kerran genetiikan kurssille Cornellin yliopistossa vuonna 1921. Tuohon aikaan genetiikka oli vasta uusi aihealue, eikä kurssi liiemmin houkutellut muita opiskelijoita. Professori huomasi heti innostuneen Barbaran luennoilla ja kutsui hänet osallistumaan toisellekin genetiikan kurssille. Juuri näistä kursseista syttyi Barbaralle kipinä tutkia genetiikkaa ja Barbara jatkoi opiskeluaan kasvitieteen osastolla, jossa luennoitiin mm. sytogenetiikasta; kromosomien rakenteesta ja mitoosista ja meijoosista. Sytogenetiikka vei lopulta Barbaran mukanaan. Barbara toimi opiskeluaikoinaan myös assistenttina laboratoriossa, jossa mm. auttoi esimiestään kehittämällä uuden tavan maissin kromosomien analysointiin.

Barbara sai tehtyä väitöskirjansa Cornellin yliopistossa vuonna 1927 kasvitieteellisellä laitoksella ja jatkoi tutukimustaan siellä. Hän oli kiinnostunut erityisesti maissin kromosomeista ja siitä, miten ne muuntautuvat kasvin lisääntymisen aikana. Vuonna 1931 hän työskenteli osapäiväisesti myös Missourin yliopistossa ja keskitttyi siellä tutkimaan röntgensäteiden vaikutusta maissin kromosomeihin. Tutkimus oli hedelmällistä ja tuotti lukuisia havaintoja. Barbara työskenteli myös välissä Saksassa, josta palattuaan hän sai vihdoin Missourin yliopistossa apulaisprofessorin paikan. Barbara huomasi kuitenkin varsin nopeasti, että hän ei sopeutunut yliopistoprofessoriksi, sillä hänen työskentelytavat olivat varsin erilaiset, mitä naistutkijalta odotettiin. Barbara lähtikin pois yliopistolta vuonna 1941.

Barbaran hyvä tutkijakolleega oli tällä välin siirtynyt Cold Spring Harbor Laboratorioon, jonne hän pyysi myös Barbaraa työskentelemään. Barbara viimein suostui pyyntöön ja tässä tutkimuslaitoksessa hän teki tieteellisen superlöydön: geenit voivat vaihtaa paikkaa kromosomissa (nk. hyppivät geenit). Juuri tästä löydöksestä hän sai vuonna 1983 Nobelin lääketieteen palkinnon. Tässä tutkimuslaboratoriossa Barbara teki työtä aina kuolemaansa, vuoteen 1992 saakka.

Lähteet:

Nobelprize.org (https://www.nobelprize.org/nobel_prizes/medicine/laureates/1983/mcclintock-bio.html)

Nature education (https://www.nature.com/scitable/topicpage/barbara-mcclintock-and-the-discovery-of-jumping-34083)

DNA from the beginning (https://www.dnaftb.org/32/bio.html)