Kaisa Kajala

University of California

Kaisa Kajala on kasvibiologi ja tutkiii sitä, miksi jotkut kasvit kestävät kuivuutta paremmin kuin toiset. Kaisa on kansainvälinen nainen: hän on kierrellyt ympäri maailmaa ja on tehnyt tutkimusta Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa. Tiedettä tytöille hankkeella oli ilo ja kunnia päästä haastattelemaan Kaisaa.

Tiedettä tytöille: Mitä teet työksesi ja mitä tutkit?

Kaisa: Olen post doc (väitöksen jälkeinen) tutkija kasvibiologian alalla. Tutkimukseni kohde on tomaatin juurien kehitys ja solutyyppikohtainen geeniekspressio, ja näiden muutos kuivuuden ja tulvien seurauksena. Tavoitteenani on ymmärtää miten juurien kehitys vaikuttaa tomaattien kykyyn selvitä vaihtelevassa ympäristössä. Tutkimuksessani vertaan viljeltyä tomaattilajiketta kuivuutta kestävään villitomaattiin, ja toivon löytäväni eroja geeniekspressiossa, jotka voisivat selittää
kuivuudenkestävyyden. Teen tätä tutkimusta University of California Davisissa, joka sijaitsee Kalifornian Keskuslaaksossa tomaattipeltojen ympäröimänä. Täällä on kärsitty historian pahimmasta kuivuuskaudesta ainakin ne kolme vuotta, jotka olen täällä ollut!

Tiedettä tytöille: Mitä olet opiskellut ja missä omaa alaasi voi Suomessa opiskella?

Kaisa: Lukio-opintoni suoritin Kuopion Lyseon lukiossa International Baccalaureate-linjalla, jossa opiskelin kaikkia mahdollisia tiedeaineita englanniksi. Lukion jälkeen halusin ulkomaille opiskelemaan (matkakärpänen taisi puraista jo pienenä), joten yliopistotutkintoni tein Cambridgen yliopistossa Englannissa: kandintutkinto biologiassa ja väitöskirja kasvibiologiassa. Suomessa kasvibiologiaa voi opiskella tietääkseni Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa.

Tiedettä tytöille: Voisitko kertoa hieman urakehityksestäsi eli missä olet työskennellyt ja minkä aiheiden parissa?

Kaisa: Ensimmäiset tutkimuskokemukseni olivat kesätyöpaikka Helsingin yliopistolla perusopintojeni keskellä ja kandintyöni Cambridgessa. Kumpikin näistä projekteista tutki ohran perimää. Väitöskirjatyössäni Cambridgessa tutkin solutyyppikohtaisen geeniekspression evoluutiota kasveissa, joilla on kyky yhteyttää tehokkaammin. Väitöskirjani jälkeen halusin viettää välivuoden Aasiassa, ja matkakassaa kerätäkseni työskentelin kesän Kuopiossa Itä-Suomen yliopistolla aiheenani raskasmetalleja maaperästä keräävät kasvit. Aasian matkailun lomassa päädyin vierailemaan kansainvälisessä riisintutkmuslaitoksessa Filippiineillä ja Länsi-Australian yliopistossa Perthissä. Filippiineillä kirjoitin katsauksen tutkimuksesta, jota he tekevät riisin yhteyttämistehokkuuden parantamiseksi. Australiassa tutkimukseni aihe oli solutyyppikohtainen geeniekspressio viherhiukkasissa ja mitokondrioissa.

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi (tyttöjen) kannattaisi opiskella omaa tutkimusalaasi?

Kaisa: Kasvibiologia on todella mukaansatempaavaa ja vie mukanaan ympäri maailmaa!

Ensinnäkin, minulle on tärkeää, että teemme parhaamme turvataksemme ruokaa ja polttoaineita tuleville vuosille. Kasvibiologian avulla voimme jalostaa tehokkaampia lajikkeita ja pitää huolen, että maata riittää myös luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Toiseksi, olin aina kiinnostunut molekyylibiologiasta ja geeniekspressiosta, ja kasvien kyky vastata ympäristön muutoksiin geeniekspression ja kasvun muokkaamisella on häikäisevää! Eläimillä on kyky liikkua - paeta pakkasta, etsiä ruokaa ja juomaa, ja hyökätä vihollisiaan vastaan. Kasvit ovat jumissa juuri siihen mihin ne itivät, joten vastaus miltei kaikkiin haastaviin olosuhteisiin löytyy muutoksesta geeniekspressioon, jolla kasvi voi muokata kasvuvauhtia ja -suuntaa, biokemiaansa, solurakennettaan, jne. Esimerkiksi samasta siemenestä voi kasvaa 20cm korkea bonsaikasvi tai 20 metriä korkea puu, riippuen siitä miten paljon tilaa juurien kasvulle löytyy.

Uskon, että kasvibiologian ala kasvaa tulevaisuudessa suunnattomasti fossiilipolttoaineiden käydessä vähiin, joten työllisyystilanne pysynee hyvänä. Amerikassa viljelykasveja jalostavat yhtiöt palkkaavat paljon kasvibiologeja, ja myöskin biopolttoaineiden ja kasveissa tuotettavien lääkeaineiden kehitys kasvavat toivoakseni tulevaisuudessa. Alalla on paljon naisia, joten hyviä esikuvia riittää.

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?

Kaisa: Rakastan matkustamista ja uusiin kulttuureihin tutustumista. Rentoudun käsitöiden, lautapelejen, ruoanlaiton ja hyvien ystävien seurassa.

Tiedettä tytöille: Mitä haluat vielä tehdä isona?

Kaisa: Seuraava iso tavoitteeni ovat perustaa oma tutkimusryhmä. Yhdysvalloissa vielä asuessani haluaisin matkustaa autolla maan halki ja matkailla Etelä-Amerikassa.