Satu Hassi

Kansanedustaja, ministeri, meppi, kirjailija, runoilija, tekniikan lisensiaatti ja äiti! Satu Hassi on tehonainen, joka on saanut elämässään paljon aikaiseksi. Tiedettä tytöille hankkeella oli ilo ja kunnia päästä haastattelemaan Satua! 

Tiedettä tytöille: Mitä olet opiskellut? Ja miten yleensä päädyit opiskelemaan tätä aihetta?

Satu: Ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä kesänä pääsin sekä Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen että Teknilliseen korkeakouluun (Otaniemeen). Päätin aluksi opiskella valtiotieteitä, käytännössä siksi että aktiivisuus opiskelija- ja nuorisopolitiikassa oli helpompi yhdistää Valtsikan kuin Otaniemen opintoihin. Todelliset opinnot Otaniemessä aloitin 2 vuotta myöhemmin.

Otaniemen sähköosastolle pyrkimiseen oli monta syytä. Yksi niistä oli se, että koulussa tykkäsin matikasta ja fysiikasta. Toinen oli se, että halusin murtaa perinteisiä sukupuoliroolimalleja ja siksi halusin valita jotain naiselle vähemmän tavanomaista. Otaniemen pääsykokeissa pääsin sähköosaston lisäksi myös arkkitehtiosastolle, mutta päätin valita sähköosaston a) siksi että se oli tytölle epätavanomaisempi valinta, b) siksi että uskoin näin jättäväni itselleni mahdollisuuden suuntautua sekä käytännölliseen työhön että tutkimustyöhön, kumpi nyt sitten myöhemmin enemmän kiinnostaisi. 

Tiedettä tytöille: Kerro hieman "urapolustasi"

Satu: Ei varmaan tavanomaisimpia. Lyhyesti ylioppilastutkinnon jälkeiset asiat: Noin 5 vuotta olin hyvin intensiivisesti mukana nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa, aluksi Teiniliiton hallituksen jäsenenä (1970) ja varapuheenjohtajana (1971). Politikoinnin rinnalla tein ensin 2 v opintoja valtiotieteellisessä, pääaineena kansantalous, ja sen jälkeen sähkötekniikan opintoja Otaniemessä. Menin naimisiin 1974 ja sen takia muutin 1975 takaisin kotikaupunkiini Tampereelle. Siinä yhteydessä päätin ruveta "oikeaksi opiskelijaksi". Sain ensimmäisen lapseni 1976, joten äitiyslomaakin tuli väliin ennenkuin valmistuin alkuvuodesta 1979. Toinen lapseni syntyi noin 2 kk sen jälkeen kun olin jättänyt diplomityöni tarkastettavaksi.Toisen äitiysloman jälkeen toimin 2 v "oikeana tehtaan insinöörinä" Oy Tampella Ab Tamrockissa - joka oli äärimmäisen patriarkaalinen paikka sanan kaikissa merkityksissä. Oltuani siellä 2 vuotta, pakenin sieltä Tampereen Teknillisen korkeakoulun sähkövoimatekniikan laitokselle yliassistentin äitiyslomittajan sairauslomasijaiseksi. TTKK:lla (nyk TTY) hoidin välillä assistentuuria, välillä yliassistentuuria. Sielläkin alkoi ahdistaa. Aloin kirjoittaa runoja, esikoiskokoelmani julkaistiin 1984. Sen johdosta sain sen verran apurahoja, että uskalsin heittäytyä vapaaksi kirjailijaksi 1985, koettuani mielestäni epäreilua kohtelua TTKK:lla. Siinä välissä, 1984, olin tullut valituksi vihreiden ehdokaslistalta (ensimmäiseltä sellaiselta) Tampereen kaupunginvaltuustoon.1980-luvun lopulla Tampella ilmoitti muuttavansa pois Tampereen keskustan tehdasalueeltaan. Erittäin kuuma kiista ns Kanta-Tampellan alueen tulevasta kohtalosta teki minusta myös poliitikkona jossain määrin valtakunnallisesti tunnetun, kirjailijana olin tullut valtakunnallisesti tunnetuksi jo vähän aikaisemmin. Kaikkiaan julkaisin 1980-luvulla neljä kirjaa ja kaksi suomennosta. Vuoden 1991 vaaleissa minut valittiin eduskuntaan ja sillä tiellä olen edelleen. Vuonna 1997 minut valittiin Vihreän liiton puheenjohtajaksi ja kevään 1999 vaalien jälkeen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi. Vihreät lähtivät touko-kesäkuun vaihteessa 2002 hallituksesta kun Olkiluodon kolmosreaktorille oli myönnetty periaatelupa. Vuonna 2004 asetuin ehdolle EU-parlamentin vaaleissa ja tulin valituksi. Olin EU-parlamentissa kaksi 5-vuotiskautta. Kesän 2014 vaaleissa en asettunut enää ehdolle.Vastoin aikaisempaa suunnitelmaani asetuin ehdolle kevään 2015 eduskuntavaaleissa ja tulin valituksi. Laajemmin olen kertonut näistä asioista mm nettisivullani www.satuhassi.fi ja sekä esim kirjassani "Seinä jota ei ole" (WSOY 1988). (Tiedettä tytöile toivottaa Sadulle onnea valituksi tulemisesta tuoreissa vaaleissa." 

Tiedettä tytöille: Mikä on nykyinen toimenkuvasi?

Satu: Nyt olen siis kansanedustaja.

Tiedettä tytöille: Kerro mitä aiheita työsi käsittelee? Miten työssäsi on ollut hyötyä teknisestä taustastasi?

Satu: Se, millaisten asioiden kanssa eniten tulen työskenetelemään eduskuntakaudella 2015-2019 riippuu siitä, missä valiokunnassa tulen olemaan jäsenenä. Sitä ei ole vielä päätetty, vihreä eduskuntaryhmä tekee tästä päätöksen vasta kun hallitusneuvottelujen tuloksesta tiedetään enemmän.

EU-parlamentissa olin 10 vuotta ympäristövaliokunnassa ja varajäsen teollisuus- ja energiavaliokunnassa. Siellä tein eniten työtä ilmastonsuojeluun, ilmansaasteisiin ja kemikaalilainsäädäntöön liittyvissä asioissa.Sähkövoima- ja energiatekniikan opinnoista on ollut erittäin paljon hyötyä kansanedustajana, ministerinä ja meppinä. Koko sen ajan jonka olen ollut eduskunnassa/EU-parlamentissa, energiapolitiikka on ollut keskeinen poliittinen kiistakysymys. On paljon helpompaa haastaa energiapolitiikan perinteinen mainstream-ajattelu, kun taustalla on alan ammattiopintoja. Tiedettä tytöille: Minkälainen on "tyypillinen työpäiväsi"?

Satu: Kokousputki, sarja kokouksia ja kiireisiä siirtymisiä niiden välillä. Paljon matkustamista, EU-parlamentissa melkein viikottaiset matkat kotoa Tampereelta Brysseliin/Strasbourgiin (sen mukaan oliko täysistuntoviikko vai muunlainen viikko) sekä joitakin matkoja Euroopan ulkopuolelle vuosittain, ja lisäksi melkoinen määrä matkoja kotimaassa. Eduskunnassa melkein päivittäistä junamatkustamista Tampereen ja Helsingin välillä, sekä kohtalainen määrä muuta matkustamista kotimaassa.

Tiedettä tytöille: Miksi mielestäsi tyttöjen kannattaa innostua luonnotieteistä ja tekniikasta?

Satu: Se auttaa ymmärtämään maailmaa ja maailmankaikkeutta ja monia tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Se avaa mahdollisuuksia hyvin monenlaisiin mielenkiintoisiin, vaikutusvaltaisiin ja hyvin palkattuihin työtehtäviin.

Tiedettä tytöille: Kuka on mielestäsi supernainen tieteen alalla (itsesi lisäksi) Suomessa tai maailmalla?

Satu: Ne, jotka ovat itseäni eniten kolauttaneet ovat Marie Curie, Barbara McClintock ja luonnontieteen paradigman sisäänrakennettua "miesnäkökulmaa" analysoinut Evelyn Fox Keller .

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?

Satu: Maailmaa ennen, tänään ja huomenna/ pyöräilyä ja muuta arkiliikuntaa sekä luonnossa oleilua/ kulttuuria sen mukaan kuin aika riittää

Tiedettä tytöille: Mitä vielä haaveilet tekeväsi elämässäsi?

Satu: LIsää kirjoja.