Katri Saarikivi

Miten musiikki vaikuttaa ihmisen aivoihin? Tätä aihetta tutkii Katri Saarikivi, joka tekee parhaillaan väitöskirjaansa Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Tiedettä tytöille hanke haastatteli Katria tutkijan urasta.

Tiedettä tytöille: Voisitko kertoa koulutus- ja urapolustasi?
Katri: Olen psykologian maisteri ja teen tällä hetkellä väitöskirjaa käyttäytymistieteiden laitoksella Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Olen työskennellyt perustutkintoa tehdessäni ja vuoden verran maisteriksi valmistumiseni jälkeen myös työ- ja organisaatiopsykologian alan yrityksessä.

Tiedettä tytöille: Miten sinusta tuli tutkija?
Katri:Innostuin omasta graduaiheestani niin paljon, etten malttanut lopettaa tutkimista, vaan päätin hakea jatko-opiskelijaksi. Muistan joskus perustutkintoa tehdessäni tokaisseeni että "Minusta ei kyllä ikinä tule tutkijaa". Ajattelin silloin tutkimuksen tekemisen olevan tylsää ja yksinäistä puuhaa. Huomasin kuitenkin kokemuksen karttuessa, että minussa on monia puolia, jotka sopivat tutkimuksen tekemiseen.

Tiedettä tytöille: Mikä on tutkimusaihealueesi nyt ja miten innostuit tästä aiheesta?
Katri:Tällä hetkellä tutkin sitä, millä tavoin erilaiset musiikilliset harrastukset vaikuttavat toiminnanohjauksen ja sosiaalisen kognition kehittymiseen sekä niiden aivoperustaan lapsuudessa. Jostain syystä olen pitkään ollut toiminnanohjauksesta, eli tarkkaavaisuuden säätelymekanismeista, kiinnostunut. Se johtuu ehkä siitä, että näen näiden toimintojen olevan yhteydessä moneen tärkeään asiaan ihmiselämässä, kuten oppimiseen ja terveyteen. Sosiaalisesta kognitiosta olen kiinnostunut, koska loppujen lopuksi ihmisen toimintaa ei voida selittää vain yhtä ihmistä ja yhden ihmisen aivoja tarkastelemalla. Olemme syvällisesti sosiaalisia olentoja, ja uskon että sosiaalisen kognition sekä vuorovaikutuksen tutkimuksen puolelta tullee mielenkiintoisia, avartavia selitysmalleja moniin mielen ja ihmiselämän ilmiöihin.

Tiedettä tytöille: Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?
Katri:Tyypillistä työpäivää on vaikeaa kuvailla, koska se riippuu niin paljon meneillään olevasta tutkimuksen vaiheesta. Jos on kyseessä vaihe, jossa kerätään dataa, ovat päivät aika lailla labrassa istumista ja mittauksien tekemistä. Sen jälkeen päästään data-analyysin kimppuun ja sen jälkeen kirjoittamaan. Uuden tiedon opiskelu, toisten tutkijoiden kirjoittamien artikkeleiden lukeminen ja uusien datankäsittelymenetelmien ja ohjelmien käytön opettelu on jatkuvaa. Tutkijan työstä on valloillaan sellainen kuva, että kyseessä on kammiossa istumista ja eristäytymistä muusta maailmasta. Välillä näin onkin, etenkin datan analysoiminen ja kirjoittaminen vaativat omaa rauhaa. Työhön liittyy kuitenkin paljon vuorovaikutusta toisten tutkijoiden kanssa, keskustelua, ongelmanratkaisua ja sen sellaista. Minulla työhön liittyy myös melko paljon esiintymisiä, luennointia. Nautin siitä, kun pääsen kertomaan ja kirjoittamaan tutkimuksesta muillekin kuin vain toisille tutkijoille.

Tiedettä tytöille:Miksi mielestäsi (tyttöjen) kannattaa innostua omasta tutkimusalueestasi?
Katri: Mielestäni innostus on aina henkilökohtainen juttu ja juuri henkilökohtainen kiinnostus ja tiedonjano on se, joka ajaa ihmisiä tutkimuksen pariin. Tutkimuksen tekeminen on löytöretki sellaiseen aiheeseen joka puhuttelee itseä ja vastauksen etsiminen sellaiseen kysymykseen, johon ei vain voi olla vastaamatta. Tyttöjen ja poikien kannattaa innostua omasta tutkimusalueestani, jos se puhuttelee heitä. Minusta tämä tutkimusalue on tärkeä, koska jos ymmärrämme paremmin sitä, miten ihmisen aivot ja mieli toimivat, voimme auttaa monia ihmisiä voimaan paremmin monilla elämänalueilla.

Tiedettä tytöille: Missä omaa tutkimusaluettasi voi opiskella Suomessa?
Katri: Psykologiaa voi opiskella Helsingin, Turun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Kognitiivista aivotutkimusta tehdään hyvin monessa eri paikassa ja hyvin erilaisilla koulutustaustoilla, meidänkin yksikössämme on tutkijoita joilla on taustallaan muun muassa psykologian, kognitiotieteen, tekniikan sekä puheterapian koulutuksia. Tutkimusryhmiä, joissa tutkimuskysymyksiin vastataan kokonaan tai osin kognitiivisen neurotieteen menetelmillä on yliopistolla monilla laitoksilla. Myös Aalto-yliopistossa on monia tutkimusryhmiä.

Tiedettä tytöille: Mitä harrastat?
Katri: Harrastan voimistelua aikuisten Punavuori Foundational Gymnastics- ryhmässä sekä lyrical jazz-nimistä tanssia Helsingin tanssiopistolla. Olen aiemmin soittanut pitkään pianoa Helsingin Konservatoriossa, mutta se harrastus on viime vuosina jäänyt.

Tiedettä tytöille: Mitä vielä haluat tehdä elämässäsi?
Katri:Tällä hetkellä ajattelen että haluaisin jatkaa tutkimuksen tekemistä kiinnostavien aiheiden parissa ja samaan aikaan myös keksiä hauskoja tapoja työskennellä tutkimuksen soveltamisen parissa. Haluaisin tehdä mielenkiintoisia, merkityksellisiä, ajatteluani eteenpäin vieviä asioita ihanien ihmisten kanssa työskennellen.