Irma Thesleff haastattelu

Irma Thesleff haastattelu

Irma Thesleff toimii professorina ja kehitysbiologian tutkimuksohjelman johtajana Biotekniikan instituutissa. Hän on hyvin arvostettu kehitysbiologian tutkija, joka on erikoistunut hampaiden ja muiden elinten kuten karvojen ja luiden kehitykseen. Irma on saanut mm. presidentiltä akateemikon arvonimen, joka myönnetään hyvin harvoille henkilöille Suomessa korkeatasoisen akateemisen tai taiteellisen työn perusteella. Tiedettä tytöille hanke haastatteli Irmaa joulukuussa 2014 hänen urastaan ja koulutuksestaan.

 

Kysymys: Mitä tutkimusaiheesi kehitysbiologia oikein pitää sisällään?

Irma: Kehitysbiologiassa pyritään ymmärtämään sitä, miten hedelmöittyneestä munasolusta voi kehittyä yksilö ja sitä mikä säätelee yksilön kehitystä. Alkion kehityksessä solut jakaantuvat paljon, kun alkio kasvaa. Omalla tutkimusalallani halutaan selvittää, että mikä saa soluista syntymään tiettyjä elimiä ja miten geenit vaikuttavat solujen toimintaan ja kehitykseen. Puhutaan siis kantasoluista ja niiden erilaistumisesta. Itse olen erityisesti kiinnostunut hampaiden kehittymisestä; siitä miten pienestä alusta kehittyy aina samankaltainen hammas kaikilla yksilöillä. Olen tutkinut myös sitä, että mitkä geenimutaatiot aiheuttavat hampaiden puuttumista, ja voitaisiinko puuttuvien hampaiden tilalle rakentaa uusia kantasoluista. Kehitysbiologian tavoitteena on saada myös selville se, miten erilaiset kehityksen häiriöt syntyvät ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä ihmisillä. Tutkimusta teemme tosin hiirillä, mutta tätä kautta saamme tietoa myös ihmisiä varten.

 

K: Miten innostuit tutkimuksesta?

Irma: Minulla ei ollut innostusta tutkimuksesta vielä ylioppilasvaiheessa. Tuolloin ajattelin, että haluan hyvään ammattiin hammaslääkäriksi. Mutta sitten aika nopeasti opiskeluaikana alkoi tuntua, että haluan ymmärtää enemmän näistä asioista ja pelkkä hammaslääkärin työ ei tuntunut niin kiinnostavalta vaihtoehdolta enää. Aloin siis tutkijaksi. Tuolloin en pahemmin tuntenut muita tutkijoita kuin setäni, mutta hän kannusti minua tutkimuksen pariin.

 

K: Minkälaista työsi on tänä päivänä?

Irma: Olen nyt pääasiassa kokopäiväinen tutkija- tosin vielä pari kuukautta toimin myös Biotekniikan instituutin vastaavana johtajana. Tutkijan työni tarkoittaa nykyään sitä, että ohjaan tutkimusryhmääni tekemään laboratoriossa tutkimusta. En ole pariin vuosikymmeneen enää itse tehnyt "käsin" laboratoriotöitä, vaan tätä tekevät esimerkiksi post doc opiskelijat (tohtorityön jo tehneet tutkijat) ja teknikot. Käytännössä keskustelen säännöllisesti ryhmäni kanssa tutkimuksesta. Teen myös paljon tutkimuksen arviointia: esimerkiksi tiedejulkaisujen ja apurahahakemusten arviointeja. Teen 

työtä myös Euroopan tiedeneuvoston paneeleissa. Työni on hyvin monipuolista: tutkimuksen lisäksi myös luennoin paljon ja opetan yliopistossa, pidän erilaisia kursseja, käyn kansainvälisissä 
konferensseissa ja kierrän myös maailmalla puhumassa tutkimuksestani. 

 

K:Miksi mielestäsi nuoren kannattaa innostua tieteestä?

Irma: Tutkimustyö on hirveän mielenkiintoista ja tärkeää, ja siinä löydetään jatkuvasti uusia asioita. Tiedemaailma on myös hyvin kansainvälinen. On hienoa tuntea olevansa ison kansainvälisen tiedeyhteisön jäsen ja tehdä yhdessä maailmaa paremmaksi paikaksi.

 

K: Kuka on mielestäsi supernainen tieteen alalla Suomessa tai maailmalla?

Irma: Nykyaikana näitä hyviä tiedenaisia on paljon. Mutta jos joku pitäisi mainita lähiajoilta, niin Leena Palotie oli todella supernainen. Vuosikymmenten takaa sitten löytyy esimerkiksi Marie Curie ja Rosalind Franklin.

 

K: Mitä harrastat?

Irma: Harrastan tennistä ja jumppaa kerran viikossa, jotta pysyn kunnossa. Käyn myös teatterissa ja luen paljon. Luonto on minulle myös tärkeää, erityisesti pidän sienien keräämisestä. Aina välillä hoidan ihania lapsenlapsiani. Toisaalta, paljon vapaa-ajastani kuluu myös tieteeseen.

 

K: Mitä vielä haaveilet tekeväsi elämässäsi?

Irma: Asiani ovat jo nyt hyvin, ja haluaisin jatkaa elämääni samaa rataa. Matkustelu mielenkiintoisiin paikkoihin olisi aina kiinnostavaa, vaikka olenkin jo matkustanut hyvin paljon. Perhe on minulle todella tärkeä.